Maanantai hujahti ohi humisten ja tämä viikko on nyt todenteolla alkanut – erityisesti monelle tanssialalle tänä keväänä hakevalle.
Itse asiassa toisille maanantai ei ole mitään verrattuna tähän tiistaihin ja sitä seuraaviin päiviin!

Pääsykoekausi on nyt käynnissä, mikä tarkoittaa tanssin ammattilaiseksi tähtäävälle kevään ehkä rankinta rupeamaa sekä henkisesti että fyysisesti. Koulujen valintakokeet järjestetään usein monipäiväisinä koitoksina, joihin sisältyy yksilö- ja ryhmätyöskentelyä, fyysistä ja mentaalista koettelua, kirjallisia ja suullisia osuuksia sekä vaatimuksen suoriutua kaikissa oman maksiminsa teholla tai vähän yli. Hakijat näkevät toisia alalle aikovia ja kaikilla on tiedossa aloituspaikkojen vähäisyys. Itse asiassa tanssi- ja teatteriala keikkuu kevään 2016 hakujen perusteella listan kärjessä, kun tarkastellaan, mille aloille on kaikkein vaikein päästä. Opiskelupaikan saaminen ei siis ole mikään läpihuutojuttu ja monen hakijan sinnikkyys palkitaan vasta useampien hakukertojen jälkeen.

Toisinaan taas hakupaikka ja hakija vain löytävät toisensa. Kaikki klikkaa, on taitoa ja hyvä meininki, minkä lisäksi oppilaitoksen sen keväiset painotukset osuvat nappiin omien osaamisten kanssa. Joskus yhtälöön vaikuttaa hakijoiden taso yleisesti ja joskus opintolinjan tulevaisuuden suunnitelmat. Aina myös oma panos, taidot, ennakkovalmistautuminen ja asenne vaikuttavat ratkaisevissa saumoissa.

Moni hakija osallistuu kevään aikana myös useampiin kuin yhtiin tanssialan pääsykokeisiin, mikä tarkoittaa siis useampaa kuin yhtä intensiivistä itsensä likoon laittamista. Lisäksi pääsykokeet sijoittuvat ajallisesti peräjälkeen – tai päällekäin, jolloin valintoja joudutaan tekemään hakijan toimesta jo ennen yritystä päästä mukaan. Ja vasta kun ehtii hengähtämään ensimmäisten valintakokeiden jälkeen, on suunnattava jo seuraaviin osoittamaan osaamistaan. Pääsykokeet ovat melkoinen koettelmus sekä mielelle että keholle, ja neuvot ja vinkit ovat mun kokemuksen mukaan aina tervetulleita.

Mun pääsykoerytkäykset ovat vuosien aikana olleet melkoisia settejä, enkä ehkä sellaisenaan lähtisi niitä viikkoja toistamaan. Toisaalta jälkiviisaus on aivan turhaa viisastelua ja olen lopulta päässyt sinne, minne olen halunnut, joten enpä niitä vaihtaisikaan. Silti voin nyt sanoa, että vaikka joistain hauista jäin voitolle vain pääsykoekokemuksen verran, on niistäkin saatu korvaamatonta oppia! Ja jotkut valinnat olisi yksinkertaisesti voinut tehdä viisaamminkin.

Kannattaa kysellä hakupaikkasi pääsykokeissa olleilta, kouluun päässeiltä, omilta ja potentiaalisen koulun opettajilta, kavereilta – keltä vain, jolla on kokemusta valintakoetilanteista sekä tietoa hakukohteesta ja kartuttaa omaa varmuutta siitä, mihin on menossa. Ja olla rohkea. Mä etsin yhtenä vuonna käsiini taannoin Dancessa olleen Saara-Elina Partasen puhelinnumeron ja soitin pääsykokeiden vessatauolla, hetkeä ennen viimeisen vaiheen alkamista, itselleni siis henkilökohtaisesti ihan tuntemattomalle tyypille ksysyäkseni Oamk:in tanssilinjasta päätöksentkoni tueksi. Puhelun seurauksena jätin Turun Taideakatemian (joissa tuona vuonna koin olleeni tosi vahvoilla) pääsykokeet kesken 10 minuuttia ennen pääsykokeiden päättymistä, päästäkseni tavoittelemaan paikkaa toiseksi hakuvaihtoehdoksi laittamassani Oulun ammattikorkeassa.
Jäin sinä vuonna ilman opiskelupaikkaa.

Mutta jos tuona vuonna olisin muuttanut opettajakoulutuksen perässä Turkuun, en ehkä kenties olisi löytänyt itseäni seuraavassa hetkessä Tukholmasta tanssilinjalta. Voi siis olla että pääsemättömyyteen liittyy niitä universumijuttuja, ja just sulle tarkoitettu ammattilaisreitti löytää sinut muuttuneiden suunnitelmien seurauksena. Luota siis myös, että hommat menee just niin kuin kuuluu.

Tässä mun vinkit tanssin pääsykokeisiin (Sen lisäksi, että huoledit, että olet oikeassa paikassa ja ajoissa perillä, oikein varustautuneena ja ennakkoon valmistautuneena, rohkeana ja hymyillen) :

Kropalle

• Juo vettä. Ennakkoon, aikana, jälkeen.
• Syö silloin kun sille on aikaa, vaikkei ihan siltä tuntuisikaan. Huolehdi, että mukana on ravintorikasta evästä ennemmin liian paljon kuin liian vähän.
• Pääsykoerupeaman aikana (jos nyt muutenkin, mutta erityisesti silloin), ota aina sauna, kun siihen on mahdollisuus.
• Vaikka kuinka väsyttää, huolehdi palautumisesta pääsykoepäivän jälkeen (ks. myös edellinen kohta!).
• Nukkuminen on tärkeää – seuraavanpäivän tehtävänkin osaa soveltaa vauhdista parammin, jos aivot ovat levänneet. Mikäli suunnittelet yön, on valmisteluista huolimatta suurempi riski kompastua omaan ryppyotsaisuuteen kuin jos lähdet tekemään hyvässä vireystilassa.

Aivolle

• Tiedä, millä sinä rentoudut ja hyödynnä näitä keinoja silloin kun tarve.
• Muistuta koetilanteessa itsellesi, että muut ovat sun kanssa ihan samassa asemassa: Et ole ainoa, jota jännittää tai hermostuttaa. Muillakin voi mennä vasen ja oikea sekaisin. Ja yksinkertaisesti se, että ne muutkin ovat siinä tilanteessa; koetilanteen arvioitsijoilla on paljon katsottavaa, joten älä jää kiinni pikkuvirheisiin vaan huomioi myös itse oma kokonaissuorituksesi.
• Kuuntele ohjeet ja osoita kuuntelevasi.
• Muut pääsykokeissa olijat eivät ole vihollisiasi, vaan mahdollisesti tulevia kollegoita ja kurssikavereitasi. Tulet todennäköisesti tanssimaan heidän kanssaan myös jatkossa, joten voit ottaa heidät kohteliaasti huomioon jo nyt – jos ansaitset paikkasi opiskeluporukassa, ansiot eivät koskaan löydy siitä, että käytit kyynerpäitäsi koetilanteessa.
• Keskity omaan suoritukseesi ja muista, että olet pääsykokeissa, koska rakastat sitä, mitä tulit tekemään.

Pääsykoetuloksia joudutaan odottamaan kivuliaan kauan – aina heinäkuulle saakka. Valintatilaisuuksien jälkeen on ansaittua antaa itselle aikaa palata tähän maailmaan, levätä ja syödä jätskiä. Jos jutut jää mietityttämään, niin etsi joku toinen pääsykokeissa ollut ja pidä purkukeskustelu – itse ainakin puhuin koko seuraavan viikon pääsykokeiden järjestelyistä, omista fiiliksistä pääsykokeiden aikana, oivalluksista ja suoriutumisesta. Ja tähän pohdiskeluun liittyi useimmiten vahvasti toisteisuutta. Oli ihan korvaamatonta, että samoissa pääsykokeissa oli ystävä, jonka kanssa sai vaihtaa ajatuksia jälkikäteen, koska meillä oli sama tarve. Jos jälkipyykkiä on, sen hoitaminen on tarpeen. Kannattaa silti myös muistuttaa itselle, että on ihan terveellistä ajatella välillä aivan muita juttuja.

Oikeastaan kaikki, mitä opiskelupaikan eteen tällä kertaa voi tehdä on pääsykokeiden jälkeen tehty.

Mun tärkein oivallus pääsykokeisiin liittyen on tullut silloin, kun en ole tullut valituksi kouluun. Ymmärsin, että pääsykoemenestys tai sen puute ei lopulta määrittele minua tanssijana. Nautin siitä mitä teen, teen tanssin saralla juttuja joita haluankin tehdä, kehityn ja mulla on tavoitteita, minkä lisäksi oivallan muualta saadun palautteen painoarvon, eikä yhdessä hetkessä, yhtenä keväänä tehty yhden raadin arviointi kaada mun venettä, määrittele mun tulevaisuutta tai missään määrin ainakaan estä mua kehittymästä.

Tällä viikolla julkaistaan joka päivä yhden sekä suomalaiseen että ulkomaiseen tanssioppilaitokseen hakeneen pääsykokeilijan – ja
-onnistujan, kokemuksia pääsykokeista sekä vinkit pääsykoerupeamaan!

Vaikka monet hakutilaisuudet on jo jätetty taakse ja osa on juuri käsillä, on joitain vielä edessäkin. Vinkit on hyvä ottaa haltuun ja sisäistettäväksi jo, kun suunnittelet osallistuvasi seuraavan vuoden hakuihin!