Pääsykoekauden tueksi julkaistaan Salin poikki -blogissa pääsykokeilijoiden ja -onnistujien vinkit ja kokemukset hakutilaisuuksista koti- ja ulkomaisiin oppilaitoksiin.
Joka päivä kaksi tanssialan pääsykokeissa menestynyttä jakaa vinkit oman oppilaitoksensa hakuihin sekä tanssialalle yleisemmin. Ota tärpit haun tueksi nyt tai sulattele valmistautuessasi seuraaviin! Kysymykset ovat kaikille vastaajille samat, vastaukset jokaisen omasta kokemuksesta.
Ensiviikolla haetaan Turussa, joten kokemukset sieltä tulevat nyt oikeaan saumaan, minkä lisäksi Salzburg listaa, miten kouluun haetaan!
Riikka Littunen
Oppilaitos, johon hait:
Hain vuonna 2011 Turun AMK:n Taideakatemiaan tanssinopettajan koulutusohjelmaan.
Millainen sun pääsykoerumba tuolloin oli?
Pääsykokeet kestivät viikon, maanantaista perjantaihin. Aina päivän päätteeksi koulun oveen ilmestyi lista, kuka on jatkossa ja kuka ei. Alussa oli kolmen lajin tekniikkatunnit (baletti, nyky, jazz); viikon edetessä testattiin rytmitajua, taisi olla jotain improvisaatiota ja kirjallinen osio, joka mittasi lähinnä motivaatiota. Toisiksi viimeisen päivän lopussa esitettiin omat minuutin mittaiset soolot ja samalla oli pieni haastattelu. Viimeisenä päivänä annettiin opetusnäyte.
Mitä pääsykokeista jäi käteen?
Olin pääsykokeissa alusta alkaen hyvin päättäväisellä asenteella, ajattelin että minähän pääsen tänne. Tiesin, että minulla on realistiset mahdollisuudet päästä, ja yritin tuoda itseäni esille tunkemalla eturiviin ja tuomalla esille sen, että oikeasti haluan ja ansaitsen tämän opiskelupaikan. Aikaisemmin olin monta vuotta pyrkinyt Teakin näyttelijäntyön koulutukseen, koska ensisijainen haaveeni lukion jälkeen oli näyttelijän ammatti. Teakin kokeissa minulla ei koskaan ollut vastaavanlaista päättäväistä asennetta, kuin Taideakatemialla. Teakissa ajattelin, että yritän parhaani, vaihe kerrallaan ja jos pääsen edes 3/4 vaiheeseen, se on jo hyvin. Taideakatemialla ajattelin koko ajan pääseväni loppuun asti, ja uskon että tämä asenne pelasti mut ja pääsin sisään. Missään vaiheessa kokeita en tietenkään voinyt olla varma mistään, mutta pystyin antamaan kaikkeni. Itsevarmuus on siis mielestäni älyttömän tärkeä asia pääsykokeissa!
Miltä opiskelu tuntui:
Opiskelu tuntui omalta ja kivalta, tosin pääsykokeiden aikainen itsevarmuuteni karisi 1. opiskeluvuonna saman tien, tunsin koko ekan vuoden itseni huonoksi. Olin vaihdossa Lissabonissa koko kolmosvuoden sekä puolet neljännestä vuodesta. Vaihtoon lähtöä suosittelen erittäin lämpimästi. Vaihtarina sain tanssia ihan älyttömän paljon, välillä liikaakin innostuin… Lissabonin koulussa oli erilaisia oppiaineita, esim. modernin ja nykytanssin repertuaaria, eurooppalaista ja amerikkalaista, se oli todella antoisaa. Turun koulussa painopiste oli oman materiaalin tuottamisessa, mikä on tietysti tärkeää työelämän kannalta. Oli kuitenkin kivaa ja tärkeää päästä vaihtoaikana työstämään merkittävien koreografien töitä hyvien opettajien kanssa, sekä työkentelemään ammattikoreografien kanssa.
Taideakatemian koulutusrakenne ja pääsykokeet tanssinopelinjalle ovat muuttuneet tosi paljon tuosta 2011 vuodesta. Nykyään sinne on laajat ennakkotehtävät, videoportfoliota ja kaikenlaista. Silloin kun itse hain, ei ollut ennakkotehtäviä ollenkaan, perus yhteishaku vain. Turun AMK yhtiöityi omana opiskeluaikanani, mikä käytännössä näkyi rahojen vähenemisenä, kontaktiopetuksen tuntien vähenemisenä, opetuksen siirtämisenä verkko-opintoihin… tanssinopettajaopiskelijoilla on yhä vähemmän treenitunteja, mikä on todella huono juttu. Tarkkaa käsitystä minulla ei ole nykytilanteesta, sen vain tiedän, että koulu on ihan erilainen kuin silloin kun itse opiskelin, opettajakuntakin vaihtunut aikalailla, joten en osaa enää vastata, suosittelenko koulua.
Suositteletko oppilaitostasi hakijoille?
Vaikea enää sanoa, suosittelisinko koulua, koska koulutusohjelma on muuttunut niin paljon omista ajoistani. Sitä koulua kyllä suosittelen, minkä itse kävin! Mutta nykyään taitaa olla esimerkiksi neljäs vuosi kokonaan ilman kontaktiopetusta tai ainakin ilman treeniä, soolot tehdään jo ensimmäisenä vuonna (meillä oli toisen vuoden alussa), samoin opetusharjoittelu alkaa nykyään ensimmäisenä vuonna, kun meidän aikana koko ensimmäinen vuosi oli perustreeniä ja muuta tietojen hankintaa, ei vielä opetusta. Eli vastaus on en tiedä.
Vinkit tanssialan pääsykokeisiin:
Kannattaa ottaa mahdollisimman paljon selvää koulusta, jonne on hakemassa. Kouluilla on nykyään hyvät nettisivut, ja youtubestakin löytyy tietoa. Kannattaa harrastaa tanssia monipuolisesti ja treenata paljon, miettiä omat vahvuudet ja heikkoudet. Ja sitten se asenne. Ei siitä ainakaan haittaa ole, jos hiljaa itsekseen päättää, että olen tarpeeksi hyvä päästäkseni tähän kouluun.
Samuli Emery
Oppilaitos, johon hait
Salzburg Experimental Academy of Dance (SEAD), hain vuonna 2016
Millainen sun pääsykoerumba tuolloin oli?
Ensimmäisen vaiheen pääsykokeet järjestettiin neljässätoista eri kaupungissa ympäri maailmaa. Itse menin Tukholmaan ekaan vaiheeseen, jonka jälkeen koitti vielä viikon mittainen finaaliviikko Salzburgissa noin kuukausi myöhemmin. Pääsykokeet koostui lähes pelkästään tanssitunneista, koska koulu painottaa selkeästi fyysisyyttä. Loppuvaiheessa Salzburgissa oli tosi hauskaa, koska ehti tutustua itse kouluun, sen oppilaisiin ja muihin hakijoihin viikon aikana. Iltaisin hengailtiin ja pidettiin jameja ulkona. Vaikeaksi viikon teki tosin se, että kesken kaiken porukkaa pudotettiin pois, jännitystä ja pettymystä oli usein ilmassa.
Mitä pääsykokeista jäi käteen?
Juuri pääsykokeiden fyysisyyden takia se tuntui samalla workshopviikolta. Nykytanssi-, impro- ja balettitunteja oli monen eri opettajan kanssa ja teimme omia kompositioita pienissä ryhmissä. Myös vieraalta tuntuvan tyylin takia tuntui että opin jo pääsykokeissa paljon uutta.
Miltä opiskelu on tuntunut:
Opiskelu on ollut rankkaa, mutta hyvin antoisaa. Päivät ovat pitkiä, joten aikaa muuhun on minimaalisen vähän. Koululla tulee vietettyä usein viikonloppujakin, koska opiskelijat tekevät keskenään paljon produktioita koulun lukuisia esityksiä varten. Joskus tuntuu, että itseä enemmän kiinnostaisi tutkimukseen perustuva työskentely, jota koulu tarjoaa vain harvoin, mutta monelle SEAD:in liikkeellinen ote on juuri se, mitä he kaipaavat. Kunto, kyky napata materiaalia, laadullinen hahmottaminen, kriittisyys ja kehon kokonaisvaltainen tiedostaminen ovat kehittyneet huomattavasti monen muun ominaisuuden ohella.
Suositteletko oppilaitostasi hakijoille?
Suosittelen SEADiin hakemista kaikille äärimmäisestä fyysisyydestä kiinnostuneille. Vaikka tutkimista ja teoriaa on myös jonkin verran, painottuu opiskelu ehdottomasti liikkeelliseen ilmaisuun ja jokaisen koulupäivän jälkeen onkin kaikkensa antanut olo. Koulutuksesta haastavan ja kypsyyttä vaativan tekee opettajien jatkuva vaihtuminen, mutta sen hyvät puolet ovat monipuolistuminen, sopeutumaan oppiminen ja laajan ymmärryksen syntyminen. En usko, että SEAD sopii kaikille juuri erityisen, joskus hektisenkin, luonteensa takia, mutta avoimelle ja ennakkoluulottomalle, hikoilua pelkäämättömälle se sopii aivan loistavasti.
Tärpit just sun kouluun hakijalle:
Hauissa kannattaa olla olemukseltaan auki ja innokas nappaamaan informaatiota lyhyessäkin ajassa. Pääsykokeet ovat melko intensiiviset ja niissä saa hyvän kuvan koulun luonteesta, joten hakea kannattaa ehdottomasti vaikka epäröisikin. Tunnit ovat korkeatasoisia ja hakuviikko tuntui samalla ilmaisten huippuworkshopien maratonilta. Mistä erityisesti pidin SEADin hakuprosessissa suhteessa muihin kouluihin oli se, että tilaisuuksia keskustella opiskelijoiden, toisten hakijoiden ja henkilökunnan kanssa oli järjestetty, mikä loi vastaanottavan ilmapiirin.
Vinkit tanssialan pääsykokeisiin:
- Ole tietoinen siitä, miten tuot itsesi esille. Olenko liian huomiotaherättävä vai jäänkö kenties liikaa taka-alalle? Se miten kannat itsesi osana ryhmää, kertoo paljon sinusta myös esiintyjänä.
- Pidä silmät auki. Tilassa on paljon ihmisiä ja kaikkia jännittää, joten ole reaktiivinen ja tietoinen ympäristöstäsi. Ymmärrys ympäröivästä tilasta viestii myös ammattimaisuudesta.
- Lämmittele itse etukäteen. Pääsykokeissa harvemmin lämmitellään ohjatusti kovinkaan perusteellisesti. Tunnet itse kehosi ja tiedät mitä se tarvitsee, varsinkin stressaavana päivänä.
- Varaudu vastaanottamaan paljon informaatiota lyhyessä ajassa. Useimmissa pääsykokeissa ”testataan” hakijoiden kykyä omaksua materiaalia. Aseta itsesi jo etukäteen tehokkaaseen mielentilaan, jotta nappaat materiaalin nopeasti. Näin aikaa ja energiaa jää laatujen hiomiselle eikä kaikki keskittyminen kulu muistamiseen.
- Pysy olennaisessa. Olennaista on se, mitä tulee tämän liikkeen jälkeen, miten tämä yhdistyy tähän ja mihinpäin suuntaan fokukseni. Epäolennaista on se, vetikö toi jäbä sata kertaa paremmin kuin mä, kattoiko raati mua kertaakaan tai pääsenköhän mä sisään. Tee elämästä itsellesi helpompaa ja kiinnitä huomiosi vain itse tekemiseen.
- Älä odota mitään. Ole mielummin varautunut kaikkeen ja kohtaa ilolla ja innolla kaikki haasteet mitä sinulle annetaan.
- Tutustu ihmisiin ja pidä hauskaa. Rentous ja avoimuus näkyvät kauas. Käytä pääsykoepäiviä myös tilaisuutena verkostoitumiseen ja uuden oppimiseen.
- Ole oma itsesi, se riittää paremmin kuin hyvin. Kliseistä, mutta niin totta. Kaikki roolit ovat läpinäkyviä ja ylimääräisiä, varsinkin kun kyse on esiintyvästä alasta.
Salin poikki 