Jäädessäni opetustuntieni jälkeen aiemmin treeneissä revenneen takareisilihakseni kanssakonsultoimaan kolleegaani, joka onnekseni on myös fysioterapeutti, sain käsittelyn lisäksi tylyn palan totuutta.

Niin, sellaiset eteenpäin tilttaukset on kyllä tosi pahoja aikuisille.

Tiistaina liputettiin saamelaisten kansallispäivän kunniaksi.
Sen lisäksi oli erään Marleyn Bobin ja mun synttärit.

Tähän voisi muotoilla jonkun syväluotaavan pohdinnan siitä, miten ikääntyminen mietityttää fyysisen taiteilijan ja työskentelijän mieltä. Mutta päätin vain kertoa, että mulla (ja Bobilla) oli synttärit.

Ja, kiitos mun mieheni, mun työvälineistö ja laitteisto päivittyy tälle vuosikymmenelle! Jo loppuvuodesta mun puhelimellani on pystynyt osallistumaan nykyajan hullutuksiin (kuten Instagramin ja vaikka WordPressin käyttöön kiroilematta, sillä kannustettuna hankin uuden luurin), mutta nyt päästään uusiin sfääreihin jo niidenkin osalta. Nimittäin.

Paketista avautui GoPro Hero 5 Session. Ihan hullun makeeta kuvaa – ja puhelin toimii näyttönä, kaukosäätimenä ja editorina! Sillä combolla kuvamatskua saakin suoraa ladattua kaikkialle ja tanssivideot, haastattelukuvaukset tai reissailujen ikuistamiset sujahtaa niin sukkelaan, ettei edes mulla pitäis olla tekosyitä siirtää toteuttamisia. Lelut löytyy kyllä joka ikään, voin sanoa. Niin joo, ja se ikäasia.

Tanssioppilaiden veikkaukset mun iästä heitti yhdellätoista vuodella ylöspäin.

Yhdellätoista.

Mutta neljänkympin kriisin sijasta mä syön vielä lisää jäätelökakkua ja rupeen parantelemaan takareittäni. Aikuiset kun nimittäin osaa antaa loukkaantumisilleen lepoa ja huoltoa.