Viikko sitten torstaina tartuin tunnin päätteeksi tilaisuuteen, kun yksi oppilaistani oli tunnin jälkeen vielä viimeisenä yksin ovensuussa. Pääsin kahdenkeskisesti antamaan oppilaspalautetta ja kommentoimaan hänen viikkoa aiemmin asettamiaan tavoitteita itselleen. Tavoitteita asetettaessa ollaan monesti kovin tulevaisuusorientoituneita. Kuitenkin tavoitteeseen pääsyn kannalta täytyy myös tietää, mistä lähdetään liikkeelle.

Tavoitteiden asettamisessa on tärkeää löytää se oikea väli eli itselle sopiva seuraava askelma tämän hetkisestä tilanteesta kohti osaamista, taidon hallintaa tai haluttua asemaa. Joskus tavoitteen saavuttaminen vaatii yhden askeleen, joskus kome tai kuusi. Toisinaan tarvitaan vain aloittaminen. Yhtä kaikki on ensin tiedettävä, mitä haluaa – paremman fokuksen, korkeammat hypyt, pääsyn ammattiopintoihin, vaivattoman lattiatyöskentelyn, triplapiruetin, hallita uuden tanssityylin, olla huomenna parempi kuin eilen tai tanssia artistin taustalla. Sen jälkeen on tunnustettava itselle tosiasiat tästä hetkestä; missä ollaan menossa, mitä osaan ja mitä en vielä osaa. Samoin myös ne seikat, mitä tavoiteltu asia vaatii tai edellyttää.

Omien vahvuuksien ja kehityspaikkojen määritteleminen on joskus raakaa, mutta omassa keskinäisessä tavoitepalaverissä, ei yhtään itsekästä, kerskailevaa tai noloa. Lähtötilanteen määrittely on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan siis nähdä se mitä oman osaamisen ja halutun osaamisen tai asian välillä on. Näin voidaan määrittää, millaisin askelin tavoite on saavutettavissa. Välitavoitteiksikin niitä voi kutsua. Välitavoitteita seuraamalla pääsee siten lähemmäs ja lopulta saavutetaan oma päätavoite.

Tavoitteiden asettaminen on motivaatiotyökalu. Tiedät, että tekemiselläsi on tarkoitus, ja saavutettavat välitavoitteet osoittavat tavoitteiden olevan saavutettavissa ja samalla tuovat päätavoitetta lähemmäs.”

Sen päätavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää asettaa tavoitteensa sellaiseen järjestykseen, että ne ovat kukin vuorollaan saavutettavissa ja siten, että ne vievät eteenpäin kohti varsinaista tavoitetta. On palattava taas siihen, mitä jo hallitsee, mitä ei, ja mitä oman osaamisen ja halutun osaamisen välille mahtuu. Itselleen sopiva seuraava askel tarkoittaa siis tavoitetteen saavuttamista edistävää seuraavaa hommaa omalla henkilökohtaisella reitillä kohti tavoiteltua juttua. Aseta välitavoitteet siis realistisesti siten, että otat tarvittavat tai edellytetyt asiat haltuun fiksusti, eli johdonmukaisesti. Seuraava askel löytyy omalta lähikehityksen alueelta, eli se haastaa tarpeeksi, mutta ei ihan liikaa.

Yksinkertaisesti, jos tavoite on oppia uusi tanssityyli, tulee siis ensin aloittaa alkeista ja edetä tasolta toiselle oppiakseen toistensa päälle rakentuvat tekniikat helpoimmasta vaikeampaan sekä oppia ymmärtämään juuri kyseisen lajin osa-alueita sisältäkäsin! Jos tanssimisen logiikka ylipäätään on hallussa, ei tarvitse aloittaa nollasta, vaan voi ehkä mennä jo niihin treeneihin, joissa opetellaan itse lajia, eikä vain tutustuta liikkumiseen lajin kautta.

Toisinaan seuraavan askeleen tai välitavoitteen saavuttaa nopeasti ja seuraavaan pääsee etenemään saumatta. Toisinaan joidenkin stepsien parissa joutuu tai pääsee viettämään pidempiäkin aikoja. Periksihän ei kannata noin vain antaa ja on tärkeää muistaa, että kaikki tiet vievät Roomaan, eli samaan osoitteeseen voi päästä montaa reittiä. Reittejä voi myös vaihtaa, kun kivikko ei kiinnosta vesireitin kulkiessa vieressä.

Puristanpa vielä pähkinänkuoreen tavoitteiden saavuttamisen reseptin

• Kirjaa tavoite tai tavoitteet ylös. Sanoitettu tavoite on aina parempi ja todellisempi kuin määrittelemätön kaipuu jonnekin.
• Muotoile tavoitteelle konkreettisempia muotoja, eli mieti, millaisista asioista näkisit päässeesi tavoitteeseesi (kutsu valintakokeisiin, kokemus sarjan tekemisen helppoudesta, kisakassan tavoitesumman täyttyminen, tiettyyn koulutus- tai kisaryhmään pääsy, toistuva onnistuminen tempussa, kisamenestys, ulkopuoliselta saatu positiivinen palaute, tietyn taitotason saavuttaminen suhteessa johonkin konkreettiseen vertailutasoon).
• Määritä polku sinun ja tavoitteesi välillä. Mitä sinulla jo on hallinnassasi, mitä tavoitetilanne edellyttää tai vaatii, mitä vielä tarvitset ottaaksesi edellämainitut haltuun. Mieti, mitä askelia seuraamalla pääset tavoitteeseesi.
• Palastele tuo yllämainittu polku pieniksi osatavoitteiksi. Osatavoitteita voi palastella vielä pienemmiksi välitavoitteiksi.
• Seuraa suunnitelmaasi.

B-suunnitelman hyväksyminen on joskus parempi kuin alkuperäisen kanssa riutuminen. Jos uskoo universumihommiin, niin kannattaa muistaa, että jostain tavoitteesta tässä hetkessä luopuminen ei tarkoita että siitä joutuisi lupoumaan iäksi. Asiat nimittäin tulevat todennäköisesti juuri oikealla hetkellä. Jos taas et usko universumihommiin, tai vaikka uskotkin, niin usko luotettavalta taholta saamaasi rakentavaan palautteeseen ja kuuntele palautetta useilta suunnilta. Huolehdi siis myös, että sinulla on palautekanavia, sillä omaa kehitystä tai niitä lähtötilanteitakaan ei aina myöskään ole niin helppoa havainnoida.

No silloin viikko sitten… Olin seuraillut ensimmäiset tunnit tanssioppilaani harppausta osaamisessa ja sitä, kuinka aiemmin reunoille vetäytynyt tyttö asettui nyt hiljaa, toisinaan varovasti, mutta päättäväisesti tunnilla edemmäs, otti paikkansa edestä eturivissä, jos sellainen jäi hänen osakseen ja etsiytyi toisinaan selkeästi pois mukavuusalueeltaan (kuunteli siis myös ohjeita, kun kehotin kokeilemaan jotain kreisiä uutta). Ovelta nappaamanni tanssija asetti tavoitteekseen tulla rohkeammaksi. Aina voi tulla rohkeammaksi ja rohkeuskin voi olla suhteellista. Vaatii kuitenkin yhtä lailla jokaiselta osoittaa ja näyttää rohkeutensa jokaisella kerralla kun ryhtyy tanssimaan.

Meillä oli viikko sitten kauden seitsemännet treenit ja pysäytin tanssijan kertoakseni, että hän on saavuttanut tavoitteensa. Joka viikko hänen tekemisensä näytti ottaneen askeleen vielä pidemmälle ja joka treenikerralla on nähtävissä, kuinka hän pitäyy vetäytymästä taaksepäin ja luottaa omaan arviointikykyynsä taimauksessa, musiikinkuuntelussa, seuraavan askeleen suunnassa ja muistamisessa. Ja heittäytyy, koska luottaa ja koska on päättänyt olla rohkeampi. Mieletön vakan siirto kynttilän päältä!

Rohkeus ei ole jotain, minkä tavoittelussa saavutetaan valmista, vaan rohkeuden jatkuva tavoittelu on se mikä vie meitä ja osaamistamme aina eteenpäin. Kuten sanoin, joskus tavoitteeseen pääsyyn riittää pelkkä rupeaminen.

Ihan varmasti tavoitteisiin pääsee myös helpommin, kun niitä ryhtyy tavoittelemaan.

Lukukauden 2018 – 2019 tavoitteita:

Opetukselleni: Pidän itse tiivistempoisesta, aivoille kutkuttavan haastavasta ja fyysisesti vaativasta treenistä, mikä jonkin verran värittää opetustanikin. Tällä kaudella pyrin huomaamaan erilaiset treenaajat sekä ryhmän tarpeet entistä paremmin, pitämään taukoja ja iisimpiä treenikertoja sekä keskittymään yksiöllisen palautteen antamiseen.
Oppilaani asettivat syksyn tavoitteikseen rohkeuden lisäksi kehonhallinnallisia asioita, flown ja heittäytymisen lisäämistä sekä tekniikan puhdistamista. Näitä tavoittelen opetussisällöllisesti syksyn aikana.

Omalle tekemiselleni: Puolentoista vuoden aikana painopisteeni ja kehoni kaava on muuttunut melko radikaalisti pariin otteeseen, minkä seurauksena joitain juttuja on opeteltava uudestaan. Raskauden jälkeen olen laistanut piruettitreenistä ja nyt aion ottaa siitä niskalenkin. Pian piruettini pyörivät siististi ja siten kuin minä niitä haluan pyörittää, ei siten kuin ne sattuvat menemään. Toisena tavoitteenani on pedaopintojen loppuunsaattaminen. Niidenkin fokus on ollut puolentoista vuoden aikana melko hakusassa..

Syksyn aikana aion myös saavuttaa hyvän treenirutiinin, pitää itsestäni ja kehostani parempaa huolta, relata, kuunnella palautetta, vaatia tekemiseltäni enemmän ja hakeutua ammattimaiseen tai muuten kovatasoiseen treeniympäristöön useammin. Pyrin myös saavuttamaan check pointteja omissa projekteissani pelkän epämääräisen ”edistämisen” sijaan.