Perusasiaa tanssijan kehonhuollosta

Välttääkseni liiallista rutinoitumista ja sitä kautta kyllästymistä arkiviikon perus kehonhuoltoon, pyrin aika-ajoin hankkiutumaan lisätiedon, uusien ideoiden ja tapojen tai menetelmien pariin. Joskus musta tuntuu työläältä ryhtyä syventymään lihashuoltoon,

mistä periaatteessa tiedän ja pitäisi tietää, ja joskus taas janoan tietoa kaivellen ihan solutasolle asti. Kehonhuollon kuuluisi olla osa aktiiviliikkujien perustekemistä siinä missä hampaidenharjauksen tai treeneihin tultaessa alkulämmittelynkin. Treeniympäristöissä kehonhuolto, lihastreeni ja venyttely nostetaan tasaiseen esiin, mutta todellisuudessa huoltopuoli jää yleensä tanssijoiden omalle vastuulle.

p_20180724_114755_vhdr_auto_16462158557634058550.jpg

Saman seikan toi esille Dance Fysion Anni Laitinen, joka työkseen fyssaroi tanssijoita Tampereella ja piti Dance Off Tampereen festariviikolla luennon tanssijoiden kehonhuollosta. Luennolla keskityttiin keskustan, lonkanalueen ja lantion tuen tärkeyteen, vahvistamiseen ja huoltoon, keskusteltiin venyttelystä ja opittiin hyviä liikkeitä tukevien lihasten iisiin vahvistamiseen. Tanssijana Anni osasi antaa täsmällisiä esimerkkejä viitaten tuntirutiineihin ja tekniikkaharjoitteluun sekä esittää fyssariasiaa todella selkein sanoin. Info oli melko perusasiaa, mutta juuri ne perusasiat Anni tiivisti loistavan ytimekkäästi.

Luennolla tuli esiin myös (aina tilaisuuden tullen kohkaamani) oheisharjoittelun tärkeys. Tanssin treenaamiseen on perinteisesti katsottu kuuluvaksi säännöllinen ja ääriasentoihinkin viety venyttely. Laitisen mukaan monien tanssijoiden luontainen liikkuvuus sekä ”hyvään” venyvyyteen liitetyt toistomäärät aiheuttavat lajin parissa vammoja, sillä samalla tullaan venyttäneeksi tukirakenteita. Myös tasapaino lajiharjoittelun ja kehonhuollon välillä voidaan toisinaan nähdä puutteellisena, sillä suuri venyvyys vaatii vastapainoksi hyvää lihastasapainoa, mihin läheskään kaikilla tunneilla ei oteta tai ehditä ottaa kantaa. Hyvä lihastasapaino ja lihasvoima auttavat tanssijaa hallitsemaan omaa liikkuvuuttaan sekä tukemaan tekniikkaa vaativammissa lajityypillisissä liikkeissä kuten hypyissä, pirueteissa ja akrobaattisemmissa tempuissa.

p_20180724_112228_vhdr_auto5083866724210168733.jpg

p_20180724_112133_vhdr_auto3851337763429844123.jpg

Venyttely kaipaa siis vastapainoksi vahvistusta. Hyvän voimatason ansiosta jaksaa treenistä suoriutua paremmin ja samalla nivelet ja muut tukirakenteet pysyvät suojassa. Luennolla alleviivattiin mielestäni mukavasti tasapainoa lihasharjoittelun yhteydessä, sillä kroppa on lopulta kokonaisuus, jossa osat vaikuttavat toisiinsa. Jalkateristä lähtevä voima vaikuttaa keskeisesti lantioon, lonkka ja selkä reagoivat jatkuvasti toisiinsa ja molemmat koko jalan asentoon. Polvet ovat oikeastaan kokonaan jalkaterän, nilkan ja lonkan armoilla. Näin muutaman luennolla esitetyn mainitakseni.

”Ensin tekniikka, sitten korkeus ja räjähtävyys.”

Luennolla painotettiin lisäksi yleistä kehonhallinnan tärkeyttä, missä tarvittava voimataso on avainasemassa. Tanssinopettajat eivät myöskään turhaa muistuta painopisteen tuomista päkijöille ja pyydä kiinnittämään huomiota jalkaterän asentoon. Kun paino on tukevasti ja tasaisesti molemmilla jaloilla, painopiste keskittyy ensimmäisen ja toisen varpaan väliin. Loppukroppa vastaa sitten tähän asetukseen. Hyvänä esimerkkinä molempien edellämainittujen tärkeydestä Laitinen huomautti, että tultaessa hypystä alas, ensimmäisenä alas tuleva jalka voi vastaanottaa tanssijan painon 7 – 8 kertaisena. Tällöin alla oleva treeni nilkkaa sekä koko jalkaa tukeville lihaksille on kultaa kalliimpi ja jalan alastuloasento vaikuttaa ketjureaktion tavoin muuhun kroppaan. Jalkojen sisäkierto tekee alastulosta vaikeasti hallittavan ja lihasheikkous yhdessä kohdassa vaikuttaa automaattisesti toisaallakin. Niinpä oikea tapa toteuttaa liikkeet, eli se tekniikka, sekä oman kropan linjat ja toiminta on hallittava ennen kuin liikettä lähdetään kasvattamaan tai tekemään valtavia suorituksia.

p_20180724_112420_vhdr_auto2753301675866062246.jpg

p_20180724_112036_vhdr_auto2212782406710096600.jpg

Keskivartalon ja lonkan asennon hallintaan sekä jalkaterän aktivoimiseen sai luennolta tosi kivoja ja vaivattomia, mutta tehokkaita harjoitteita. Jos vain ehdin, jaan erillisen julkaisun Laitisen Annin näyttämistä harjoitteista. Jos Anni ehtii, ehkä jopa hänen ohjaaminaan!

p_20180724_111917_vhdr_auto2458358877634381363.jpg

p_20180724_110841_vhdr_auto_18544309396877456249.jpg

Luennon päätteeksi osallistujille jaettiin oheismateriaali venyttelystä ja liikkuvuusharjoittelusta. Parin sivun tiiviistelmästä mun lemppariosio oli alun sanaselitys! Sen lisäksi materiaalissa huolehditaan tarkasti turvallisesta tekemisestä ja korostetaan lämmittelyn tärkeyttä, mitkä ovat kyllä ytimessä. Venyttely puolestaan on kinkkinen homma ja luen siihen liittyvää asiaa nykyisin hieman erilaisin silmin. Olen huomannut ja kuullut vahvistusta havainnoilleni siinä, että venyttelyyn liittyvä tutkimus on edenyt ja haaroittunut viime vuosien aikana hurjasti ja liikkuvuustutkimuskin on ottanut harppauksia. Venyttelyn vaikutuksista liikkuvuuteen tai sen tärkeydestä harjoittelussa ollaan sekä tutkimus- että käytäntöpuolella montaa mieltä. Osa puoltaa ja osa on ihan vastaankin! Venyvyyden ja liikkuvuuden toimintamekanismit ovat lisäksi niin monimutkaisia, että sen tutkiminen on haastavaa.

Tutkimustyön myötä ollaan kuitenkin saatu tutkimustuloksia ja venyttelyn vaikutuksista kroppaan ja tekemiseen tiedetään monenlaista, mutta johtopäätöksiä ei kuulemma uskalleta suoranaisesti tehdä. Siksi pyrin aina tsekkaamaan tekstien tai ohjeistusten näkökulman ja perustelut sille, miksi näitä ohjeita kannattaa toteuttaa. Luennon materiaalit kertovat kyllä hyvin dynaamisten ja staattisten venytysten eroista sekä siitä, miten kannattaa venytellä – näiden venyttelyn kannattajien mukaan. Ei siis pitkiä (yli 15sek) venytyksiä ennen treeniä, sillä se heikentää suoritusta / dynaamisia venytyksiä harjoittelun aikana, pidempiä treenin jälkeen / venyvyyden ylläpitoon riittää venyttely kerran viikossa ja lisäämiseen tarvitaan 3 – 5 krt. Hyvää tanssijoille usein tuttua venyttelyasiaa. Itsekin kirjoitin venyttelystä näitä viime kaudella!

Mitä luentomatsku (tai edellä linkkaamani artikkelikaan!) ei oikeastaan kuitenkaan perustele, on se miksi tanssijan tulisi venytellä tai miksi venyttely ylipäätään kannattaisi. Monesti ne syyt otetaan ennalta selitettyinä tai itsestäänselvinä, mutta mihin ne oikeastaan pohjaavat? Ja näitä kysymyksiä vasten raaputtelen päätäni tässä nykyisin.
Aion palata pohdintoineni asiaan. Luennolla, saatuamme paprut luettaviksemme, Anni kysyi, onko teksistä jotain kysyttävää. Kellään ei ollut. Koska näitä me olemme tottuneet tanssijoina kuulemaan ja lukemaan.


Anni Laitinen pitää tällä kaudella tanssijoiden kehonhuollon viikkotuntia Tanssistudio Marjo Terästöllä, Tampereella, perjantaisin klo 17:45 – 19:00.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s