Tanssin uutisointi on ollut kivasti kasvussa. Aina mediatulvassa ja kevään kovimmalla kisatreenikaudella (jos ihan aina muutenkaan) ei ehdi huomata, miten ja missä tanssista kirjoitetaankaan tänään. Koostan kevään viikottaista uutiskatsausta tanssin uutisoinnista – jäikö listasta tältä viikolta jotain oleellista?

Heti toisella viikolla mulle heräsi tarve kehittää hommaa eteenpäin viikkokoosteesta ja ruveta vaan twiittaamaan uutisia heti kun tulee vastaan. Keskustelu käy nimittäin villinä ja uutistaloissakin ollaan kiinnostuttu tarkastelemaan samoja teemoja rinnakkain. Seurasin uutisointia ja ihan googlasin seuraavien uutisten kokoamiseksi:

Edellisellä viikolla kohinaa nostattanut Helsingin kaupunginteatterin johtajan kommentointi HDC:n nykytilasta ja uuden ”vetäjän” vaikeista päätöksistä tanssiryhmän tulevaisuutta ajatellen sai nopeasti jatkoa. Kari Arffman kiistää sunnuntaisessa Helsinginsanomien artikkelissa kritisoineensa Jyrki Karttusta ja harmittelee, ettei tunnista itseään tai haastattelun tekohetken tunnelmaa kohua aiheuttaneesta YLEn artikkelista. HS:n artikkelissa tuodaan esille molempien miesten kommentteja tilanteesta ja Arffmanin aiemmista lausahduksista sekä Helsingin kaupunginteatterissa vallinneista muutoksista. Karttunen poimii teatterinjohtajan puheista oleellisimman ja iloitsee siitä, että vihdoin on sanottu ääneen, ettei kaupunginteatterin tanssiryhmää olla ajamassa alas.

Kaupunginteatterin yhteydessä toimivan Helsinki Dance Companyn tulevaisuus on ollut epäselvä vähintään siitä lähtien, kun Tanssin talon rakentamisesta päätettiin vuonna 2015. Sekä Tanssin talon että HDC:n rahoitus tulee sekä Helsingin kaupungilta että valtionosuuksista. Tanssin talon on määrä aloittaa toimintansa Kaapelitehtaan yhteydessä 2021.

Karttunen on aiemmin ilmaissut huolensa TT:n aloituksenvaikutuksesta tanssiryhmän tulevaisuudelle. Arffman sanoo yllä linkatussa HS:n jutussa, ettei näe Tanssin taloa uhkana, mutta kertoo samassa lauseessa aikovansa puolustaa kaupunginteatterin tanssiryhmää.

Tanssikentän sisäinen epävarmuus instituutioiden rahoituksesta vaikuttaa myös laajemmin ammattilaisten keskuudessa. Myös vapaalla kentällä vaivaa epävarmuus ja kaivataan uudistusta rahoitusjärjestelmään.

Tiistaina 18.3. Helsinginsanomissa julkaistiin juttu Valtteri Raekallion kamppailusta luotsaamansa Raekallio Corp.n hengissäpitämiseksi ja kasvattamiseksi. Raekallion kokemukset kertovat yhden tarinan tanssin vapaalta kentältä, mikä toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten mielenkiintoista taidetta tahoillaan tekevien ryhmien kasvu kärsii taloudellisista vaikeuksista.

Artikkelissa annetaan lyhyt katsaus esittävän taiteen rahoitukseen; vos-järjestelmään ja vapaan kentän harkinnanvaraisiin toiminta-avustuksiin, joiden saajista tekee päätökset Taiteen edistämiskeskus (Taike). Taiken johtaja Paula Tuovinen toteaa tukijärjestelmän olevan sirpaleinen, ja ettei se palvele nykyistä taidekenttää parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla kun pääsee tutustumaan Raekallion taustoihin, tekstistä saa hyvän yleiskäsityksen tanssitaiteen rahoituskuvioista ja sen epävarmuutta aiheuttavista näkymistä.

Heti seuraavana päivänä (19.3.) YLE nappasi kiinni Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) tokukokuussa julkaistavan ”Valta, vastuu ja vinoumat -kysely 2019” jo paljastetuista tuloksista. Sen mukaan 43% esittävien taiteiden parissa työskentelevistä ammattilaisista on sitä mieltä, että tasa-arvo toteutuu huonosti eri työmarkkina-asemissa olevien keskuudessa. Lisäksi yli puolet yrittäjinä tai pätkätyöläisinä toimivista kokevat, ettei tasa-arvo toteudu työelämässä, kerrotaan artikkelissa. Kyselyyn on vastannut yli 500 pääasiassa teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa työskentelevää henkilöä. Kokonaisuudessaan toukokuussa julkaistavista kyselytutkimuksen tuloksista ilmenee muun muassa myös, kuinka yleistä epäasiallinen käytös, henkinen väkivalta, syrjintä ja seksuaalinen häirintä ovat teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa.

PS. Kauppalehden tilaajille näkyy verkossa Tanssin talon johtaja, Matti Nummisen, haastattelu keskiviikon Kauppalehdestä, jota en ole vielä päässyt lukemaan. Myös Numminen ottaa haastattelussaan kantaa rahoitusjärjestelmiin ja ehdottaa, että valtio kokeilisi kulttuurin rahoittamiseksi uusia tapoja. ”Olisi luotava muitakin mittareita kuin toiminnan laajuuteen tai puhtaaseen harkinnanvaraisuuteen perustuvia.” hän toteaa.

Yritän poimia viikkokoosteeseen laajasti kaikenlaista, pääasiassa itsenäisiä artikkeleita ja uutisointeja. Mutta tietenkin myös, mitä sattuu löytymään.. Vastaavasti jätän suosiolla näytöksiä ja esityksiä koskevat tiedotukset ja arvioinnit pääsääntöisesti koosteen ulkopuolelle. Myöskään yksittäisten koulujen ja kisatulosten raportointia en nyt tavoittele listattavaksi – Vaan ihan tanssin esille tuomista muissa yhteyksissä ja suunnattuna alunperin ehkä laajemmallekin yleisölle.

Uutisista ja artikkeleista saa vinkata tai niiden ilmestymisestä muistuttaa! Vastaan kaikkiin kommentteihin ja yhteydenottoihin. Löysitkö uutta luettavaa?